Asterix ja Caesarin laakeriseppele
Asterix ja Caesarin laakeriseppele (ransk. Les Lauriers de César) on 17. Suomessa ilmestynyt Asterix seikkailee -sarjan albumi, joka ilmestyi Ranskassa vuonna 1972, ja Suomessa 1974. Jatkosarjana suomeksi sarja oli alkanut jo edellisenä vuonna Zoom-lehdessä tämän ensimmäisestä numerosta alkaen, ja albumi ilmestyi kun lehdessä oli enää yksi kahden sivun jakso julkaisematta. Albumi on painettu jo vuonna 1973.
Sarjan käsikirjoitti René Goscinny, ja piirsi Albert Uderzo. Tarina sisältää juopottelua ja ihmisten orjuutusta, ja on tähän mennessä ilmestyneistä Asterix-sarjan lehdistä kaikkein eniten aikuisille tarkoitettua materiaalia sisältävä.
Tarinan juoni lyhyesti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aladobix on Smirgelinen, Asterixin, ja Obelixin kanssa Parisiumissa Smirgelinen veljen, Homeopatixin vieraana. Aladobix juo itsensä humalaan Obelixin tavoin, ja pöyhkeä Homeopatix mahtailee sillä, kuinka hän on menestynyt elämässään, ja kuinka rikas hän on.[1] Aladobix kiihtyy tästä, ja lupaa hänelle, että hän aikoo valmistaa muhennoksen Caesarin laakeriseppeleestä. Selvinpäin olevat vieraat estelevät häntä, mutta Homeopatix suostuu tähän. Obelix myös, onhan hän syvässä humalassa.
Asterix ja Obelix menevät Roomaan, ja hakeutuvat orjiksi päästäkseen Caesarin palatsiin, koska Caesarin sotilaat ovat eri luokkaa kuin heidän kotiseutunsa, he eivät pääsisi niin helposti vartijoiden ohitse. He joutuivat vahingossa väärään palatsiin töihin, ja yrittävät päästä sieltä pois ilman, että heidät leimattaisiin paenneiksi orjiksi, jolloin heidän mahdollisuudet vielä päästä Caesarille töihin, pysyisivät. He alkavat meluta ja kehittää kaikenlaisia pahanmakuisia ruokia saadakseen potkut, mutta aina tietyllä tavalla tämä onkin palatsissa asuvalle perheelle ainoastaan hyvä asia. Myöhemmin roomalaiset sotilaat piirittävät heidät, mutta Obelix haluaa murskata heidät. Asterix pyytää Obelixia odottamaan, ja haluaa tietää mitä heillä on asiaa. Asterix ja Obelix joutuvat oikeuteen, mutta saavat puhuttua itsensä läpi; he haluavat joutua kuolemantuomioon, joka toteutettaisiin Circus Maximuksessa, koska Caesar tulisi katsomaan heidän teloitustaan. He täten joutuvat sirkukseen, mutta käy ilmi, ettei Caesar olekaan paikalla. He karkaavat sirkuksesta. Myöhemmin he menevät kapakkaan, jossa istuu henkilö, joka voisi ehkä auttaa heitä. Seuraavana aamuna he vaihtavat nopeasti Caesarin laakeriseppeleen valeseppeleeseen, ja saavat siis haltuunsa oikean seppeleen.
Tarinassa esiintyneet hahmot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarinassa esiintyneet hahmot esiintymisjärjestyksessään.
- Asterix
- Obelix
- Aladobix (Homeopatix kutsui Aladobixia toistuvasti "tyypiksi")
- Smirgeline
- Homeopatix
- Elegantine (Homeopatixin vaimo)
- Julius Caesar
- Motokros (Yksi Caesarin orjista)
- Tifus ("Loisto-orjien kauppias")
- Cladius Anonymus (Palatsinomistaja)
- Alpaga (Cladius Anonymuksen matroona)
- Tibia (Cladius Anonymuksen tytär)
- Gracchus ("Tomppeli", Cladius Anonymuksen poika)
- Emeritus (Cladius Anonymuksen intendentti)
- Tiberius (Julius Caesarin sihteeri)
- Titus (Asterixin ja Obelixin tultua vangituksi, toimii hän heidän asianajajanaan)
- Julius Caesar
Muilla kielillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arabia: أستريكس و إكليـل الغار (Asteriks we-iklil el-ghar)
- Katalaani: Els llorers del Cèsar
- Hollanti: De lauwerkrans van Caesar
- Saksa: Die Lorbeeren des Cäsar
- Kreikka: Οι δάφνες του Καίσαρα
- Italin: Asterix e gli allori di Cesare
- Norja: Cæsars laurbær
- Puola: Laury Cezara
- Portugali: Os louros de César
- Serbia: Цезаров венац
- Espanja: Los laureles del César
- Turkki: Asteriks ve Sezar'ın Tacı
Tarina on myös käännetty Stadin slangille nimellä Kessen rehukotsa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Goscinny, René & Uderzo, Albert: Asterix ja Caesarin laakeriseppele, s. 7–10. (Alkuperäisteos Les Lauriels de César) Suomentanut Kapari, Jorma. Tampere (alkuperäinen Saksa): Egmont Kustannus, 2003 (alkuperäinen 1972). ISBN 952-469-022-5